Kaksi teosta yhdessä illassa: Kenttä ja Sisaret
ENSI-ILTA 26.10.2018 klo 19 Hällä-näyttämöllä
KESTO noin 1,5 h sisältäen väliajan
Susanna Leinonen on palkittu ja kansainvälisesti menestynyt koreografi. Hän on valmistanut koreografioita omalle ryhmälleen Susanna Leinonen Companylle sekä useille baletti- ja nykytanssitaloille Suomessa ja ulkomailla. Leinoselle on myönnetty sekä Suomi-palkinto, Vuoden Tanssiteko-palkinto että Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto. Lisäksi Leinoselle on myönnetty valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha vuosille 2008-2013 sekä vuodesta 2015 alkaen. Hänen teoksiaan on esitetty yhteensä yli 20 eri maassa. Susanna Leinonen Company on nimetty yhdeksi OKM:n kulttuurin kärkivientihankkeeksi.
Alpo Aaltokoski on henkilökohtaisen, kiistattoman korkeatasoisen taiteellisen uransa rinnalla toiminut laaja-alaisesti ja monipuolisesti taiteenalansa parissa mm. koreografian professorina, pedagogina Suomessa ja ulkomailla sekä kulttuuri- ja taidepoliittisena vaikuttajana. Aaltokoski on pitkän ja kunnianhimoisen tanssitaiteilijauransa aikana luonut yli 50 koreografiaa. Aaltokoski on yksi tanssitaiteen valtionpalkinnolla palkitun Nomadi-tuotannon perustajajäsenistä. Hänelle on myös myönnetty Pro Finlandia –mitali vuonna 2013.
Kuvat oikealla. Ylin Sisaret ja alin Kenttä. Kuvat Harri Hinkka.
Kenttä-teoksen valmistamista on tukenut
Esityksestä sanottua
”Olin äärimmäisen vaikuttunut, niin vaikuttunut, että en muista moista pitkään aikaan kokeneeni.”
”Kiitos vaikuttavista esityksistä! Nämä kaksi juttua veivät asioitten äärelle syvälle, jotka herättävät aistit katselemaan, kuuntelemaan ja matka jatkuu hyvillä tuntemuksilla.”
”Tampereella on nyt nähtävissä kaksoistanssiteos, jonka takia sinne kannattaa matkustaa kauempaakin. Nykytanssin huippunimet Alpo Aaltokoski ja Susanna Leinonen eivät jätä kylmäksi.”
”Sisaret ja Kenttä muodostavat vaikuttavan yhteisillan. Tanssiteatteri MD on koostanut onnistuneen illan helsinkiläiskoreografien johdolla. Niin erilaisia kuin Sisaret ja Kenttä ovatkin, teoksina ne sopivat tunnelmaltaan ja pituudeltaan hyvin yhteen.”
”Tanssiteatteri MD:n kaksoisensi-ilta oli kunnianhimoinen kokonaisuus, joka osoitti, että ryhmä on hyvässä iskussa ja sillä on voimakas tarve kehittyä eteenpäin yhtenä maamme varteen otettavista tanssiteattereista.”
”Alpo Aaltokosken koreografia Arvo Pärtin musiikkiin Für Alina kertoo musiikin tavoin pelkistyneesti sisarussuhteesta, sen läheisyydestä, etääntymisestä, ristiriidoista – ja rakkaudesta. Kuinka hienon toteutuksen vaativalle teokselle antoivatkaan Elina Jakowleva ja Mari Rosendahl.”
Sisaret
”Sisaret kulkee hitaasti takaa ristiin, eteen, ympäri. /…/ He kulkevat yhdessä, mutta erikseen. Ottavat kiinni, nousevat yhdessä. Aaltokosken liike on minimalistista ja yksinkertaista. Jakowleva ja Rosendahl kantavat tuskansa tyynesti. Yhteistyö on keskittynyttä, vaivatonta ja harmonista.”
”Susanna Leinosen koreografia Kenttä kertoo ”monisanaisemmin” ja runsaammin keinovaroin – äärimmäisen taitavasti. Aihepiiri on kipeä, eikä muuksi muutu ajan myötä. Leinonen ei alleviivaa, vaan luottaa kokijaan (meihin). Kannatti luottaa. Me koimme! Upeasti tanssivat Suvi Eloranta, Anniina Kumpuniemi, Mari Rosendahl ja Samuli Roininen. Kasperi Laineen musiikki ja äänisuunnittelu toimii hienosti.”
Kenttä
”Tästä teoksesta on viilattu kaikenlainen löysyys pois. Alun geometriset marssit muuttuvat Leinoselle ominaisiksi monipuolisten käsien ja syvän plién yhdistelmiksi. Leinonen pyörittää neljää tanssijaa tilassa täsmällisesti.”
Kenttä
”Katsojan ei oikeastaan tarvitse tietää taustatietoja. Leinosen tinkimätön taiteellisuus vaikuttaa ilman sitäkin. Hän ei tee pelkästään koreografiaa ja liikettä vaan kokonaistaideteosta, johon liittyy Kasperi Laineen musiikki ja Nadja Räikän valosuunnittelu ja visuaalinen ilme. Teoksesta syntyy kaikkia aisteja stimuloiva, lähes elokuvallinen kertomus. Se on monien toisiaan ymmärtävien taiteilijoiden yhteistyö.”
Sisaret
”Arvo Pärtin musiikki Für Alina on erinomaisesti valittu. Se tukee ja kantaa esityksen ajatusta alusta loppuun. Aaltokoski hallitsee dramatiikan tajun. Se on liikkeellisesti ja tanssillisesti tunteisiin menevää olematta silti yltiöpateettista. Vaikka täytyy myöntää, että vähän minua myös itketti.”