Työryhmä
Ohjaus ja koreografia Elina Jakowleva
Käsikirjoitus Janne Mäkelä
Tanssi Ville Oinonen
Livepiirrokset ja visualisointi Petri Seppä
Äänimaailmat ja musiikki Niko Huttunen
Valosuunnittelu Sari Mayer ja Elina Nopanen
Lavastus Teemu Kiiskilä
Pukusuunnittelu Elina Vättö
Kuvat Harri Hinkka
Tekniset tiedot
Rakennusaika 14 h | purku 2 h
Tila n. 10 x 15 m, tarvitaan koko tilan kattava valo- ja äänikalusto ja videotykki
Kiertuetyöryhmässä 5 henkilöä
Kuvassa: Ville Oinonen | Kuva: Harri Hinkka
Elina Jakowleva
Tanssiteatteri Danscon (1988) sekä Tanssiteatteri MD:n (1997) perustajajäsen. Hän on toiminut näyttämötaiteen saralla monilla eri osa-alueilla, niin taiteellisella kuin tuotannollisellakin puolella. Tanssija-koreografin työtä hän on tehnyt jo vuodesta 1985, joten tämän teoksen myötä hän juhlistaa myös 30-vuotistaiteilijataivaltaan. Jakowlevan viimeisimmät ja suurimmat koreografiat ovat Oliver!-musikaali Vaasan kaupunginteatterille (2013) ja Annie-musikaali Tampere-talolle (2012) sekä Tanssimusikaali Road (2009) ja Moulin Rouge (2004) Tanssiteatteri MD:lle.
Janne Mäkelä
Toiminut kolmen vuosikymmenen ajan teatterialalla monenlaisissa tehtävissä teatteritekniikasta hallintoon. Pikku Prinssin lisäksi Mäkelä on käsikirjoittanut Tanssiteatteri MD:lle teokset Tanssimusikaali Road ja Moulin Rouge. Mäkelän pitkäaikaisina työnantajina ovat toimineet Tampereen Teatteri ja Pyynikin kesäteatteri.
Petri Seppä
Tamperelainen monipuolisesti taidekentällä toimiva kuvataiteilija. Taidenäyttelyiden ja yhteisötaideteosten lisäksi hän tekee improvisoitua musiikin kuvitusta eri taiteenaloja yhdistelevän Dark Reindeer -yhtyeen jäsenenä. Yhtenä piirrostekniikkanaan Seppä käyttää perinteistä kiinalaista mustetta yhdistettynä neulanterävään terässiveltimeen. Tämä tekniikka on olennainen osa myös Pikku Prinssin visualisointia.
Ville Oinonen
Valmistui tanssinopettajaksi Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiasta vuonna 2006. Valmistumisen jälkeen hän tanssi kolme kautta Tanssiteatteri MD:ssä sen omien tekijöiden lisäksi Ari Nummisen, Jyrki Karttusen ja Helena Franzénin teoksissa. Myöhemmin Oinonen on tanssinut freelancerinä lukuisissa teoksissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vuonna 2013 Oinonen työskenteli osin valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan turvin.
Teemu Kiiskilä
Valmistui puualan kalustesuunnittelijaksi Oulun Seudun Ammattiopistosta vuonna 2006. Valmistumisen jälkeen hän on toiminut lavasterakentajana- ja suunnittelijana eri teatterituotannoissa kuten Evita (2014) Tampereen Työväen Teatterilla, Pää edellä (2010) Teatteri Siperialla ja Avioliittosimulaattori (2015) Pyynikin kesäteatterilla. Monitaitaja Kiiskilä on erikoistunut soitinten rakentamiseen ja kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen. Hän on myös graafinen suunnittelija ja monipuolinen muusikko.
Sari Mayer
Työskennellyt Tanssiteatteri MD:ssä jo vuodesta 2002 lähtien. Nykyään hän toimii suunnittelevana valaistusmestarina ja onkin tehnyt valosuunnitteluja useisiin Tanssiteatteri MD:n teoksiin, mm. Hyper/Still (2008), Tanssiva Muumilaakso (2010), 400 askelta (2011) ja Myrsky-Storm (2015).
Niko Huttunen
Vuonna 2013 Jyväskylän yliopistosta valmistunut musiikkitieteen maisteri ja äänen moniottelija. Kokemusta hänellä on kertynyt studiosta ja live-kentältä sekä monista produktioista niin säveltäjänä ja sovittajana kuin esiintyvänä muusikkonakin. Niko on toiminut MD:ssä äänisuunnittelijana vuodesta 2012 lähtien.
Esityksestä sanottua
”Elina Jakowlevan Mikä **t*n Pikku Prinssissä nykytanssista tehtiin street-tyyleihin yhdistellen vekkulia ja vänkää. Lavalla Petri Seppä piirsi teokselle syvyyttä ja silti keveän tunnelman. Esityksen jälkeen katsoja asteli Hämeenkatua lämpö sydämessään.”
”Esityksen tekee erityiseksi live-piirustus. Taiteilija Petri Seppä ei kuvita tanssia vaan soittaa piirtämällä yhteen tanssijan kanssa. Se on niin taitavaa ja kiinnostavaa, että silmät tahtovat jäädä kiinni piirtäjän luovaan kynän jälkeen.”
”Hengästyttävää! Ville Oinonen tanssi käytännössä 45 minuutin soolon, ja jaksoi kantaa hyvin roolinsa 17-vuotiaana herkkänä poikana. /…/ Tanssikohdat olivat parhaita. Ne kuvasivat hyvin pojan tunteita. Pidin tyylistä. Siinä oli pojan rooliin sopivaa säröä. /…/ Kuvataiteilija Petri Sepän omintakeiset, naivistiset piirrokset toivat lavalle lisää hahmoja ja tunnelmia. /…/ Kevyesti rullaava, sympaattinen esitys.”
”Esitys on kerrassaan mainio ja loistava monella lailla. Helposti seurattava tarina, uskottava nykymusiikki, erittäin lahjakas ja persoonallinen livepiirtäjä Petri Seppä lavalla, ja hieno visuaalinen kokonaisuus videoprojisointeja ja valoja myöten tekevät lähes täydellisen maailman nuoren pojan mielen maailmasta.”
”Hyvin yhdistetty tanssi ja piirtäminen. Biisivalinnat olivat hyviä ja koko näytelmä oli toteutettu hyvin nuoren näkökulmasta. Esityksessä jaksoi koko ajan pysyä mielenkiinto yllä niin ettei tylsistynyt ja oli hyvällä tavalla ”outoa”, että välillä teki mieli itkeä ja välillä nauraa satasella.”
”(Liike)Kieli on sekoitus kaikkea mahdollista liikettä nykytanssista notkeusakrobatiaan ja parkourista joogaan, katulajeihin ja miltei mihin tahansa. Mikä maistiainen huikeasta kehollisesta kapasiteetista! Liikekieli kertoo nuoren miehen elämän alati rytmiä vaihtavasta sykkeestä.”
”Käsikirjoittaja Janne Mäkelä ja koreografi-ohjaaja Elina Jakowleva ovat löytäneet klassikosta heitä puhuttelevan näkövinkkelin. He katsovat nykynuoren maailmaa aikuisen silmin, hieman vinosti mutta suurella sydämellä.”
”Teemu Kiiskilän lavastama huone on kuin kenen tahansa 17-vuotiaan sotkuinen kämppä liidokkeineen ja lääkkeineen. Niko Huttusen äänimaailma biiseineen on ehdottomasti tärkeä osa esitystä, samoin kuin Sari Mayerin ja Elina Nopasen valaistus sekä Elina Vätön puvustus.”